Salmisen Kalavale kertoo mitä tapahtuu tosi-tv-sarjan kulisseissa. Hanski ja Kasperi luovat uuden tosi-tv-sarjan, Auschwitzin. 12 kilpailijaa jaetaan vartijoihin ja vankeihin. Vartijat saavat rangaista vankeja. Katsojat saavat äänestää kuka milloinkin on vanki ja kuka vartija sekä ketkä joutuvat pudotukseen. Sähkötuolissa ratkaistaan kumpi kestää enemmän sähköä ja säästyy pudotukselta. Hanski on jo pian eläkkeelle siirtymässä oleva viihdeguru, joka yrittää toimia moraalisesti oikein ja Kasperi hänen työkaverinsa, jolle tärkeintä on tuotto ja menestys. Hanskin paljon nuorempi tyttöystävä, entinen missi, Oona alkaa juontamaan sarjaa. Oonallekkin tärkeintä ovat raha ja menestys.
"Arto Salmisen Kalavale on kapitalismikauden kansalliseepos, jonka jokaisessa kappaleessa välähtää stiletti ja jokaisessa luvussa hyväksikäyttö eri muodoissaan."
Kalavale irvailee sillä mitä ihmiset ovat valmiita tekemään rahan eteen. Kaikkia toimia ajaa tarve saada rahaa. Nauraakin saa kaikelle sille yliampuvalle hulluudelle. Kasperi hankkii sähkötuoliin vihreää sähköä, jotta he saavat ohjelmalle EU:n ympäristömerkin. Sähköiskut johtaa palovammoihin, mutta ympäristöystävällisyys on kunnossa. Mielenkiintoista on että kirja on ilmestynyt jo 2005 vuonna, ennen kuin Suomeen tuli Big Brother ja kaikki muut järkyttävimmät tosi-tv-ohjelmat. Pelottavaa on että voin hyvin kuvitella kuinka tuollaiseenkin ohjelmaan joku ihan oikeasti voisi lähteä mukaan jos palkinto olisi tarpeeksi suuri. Luen todella harvoin kotimaisia kirjoja. Tänä keväänä olen vähän parantanut ja lukenut varmaan useamman kotimaisen kirjan kuin yhteensä viimeisenä kymmenenä vuotena. Tähänkään en olisi osannut tarttua ellei sitä olisi vaadittu kotimaisen nykykirjallisuuden kurssille lukemaan. Onneksi vaadittiin, yllätyin todella positiivisesti. Mukaansa tempaava tarina joka pistää miettimään kuinka paljon rahalla on valtaa.
Lainaus on Kalavaleen takakannesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti